Eilen oli Sofian nimipäivä, käytiin hänen haudallaan viemässä kynttilä. Hautajaiskukat oli siivottu jo pois ja meidän viemä enkeli istui omalla paikallaan vartioimassa Sofian unta. Taas iski paniikki ja kamala ikävä, tuntui niin pahalta kun tiesi Sofian nukkuvan siellä mullan alla :( väkisinki miettii mitä kaikkea Sofia olisi jo oppinut ja minkä näköinen hän olisi nyt. Ensi sunnuntaina hän olisi täyttänyt 5kk..

Ulkona on paistanut aurinko ja puihinkin on tullu silmut, välillä unohdan kokonaan että kesä on tulossa. On vaikea tajuta ettei me Sofian kanssa mennäkkään rannalle kastelemaan varpaita veteen, ei puhalleta voikukkien untuvapalloja, eikä maata nurmikolla muurahaisia katsellen..  :( Mutta uskon silti yhä vielä siihen, että Sofia kulkee mun mukana kokoajan.. Monesti yöllä kun en saa unta ja itkettää puhun Sofialle ääneen " Kato nyt mua taas Sofia, mä täällä märisen vaikka pitäis nukkua jo.. iskäkin nukkuu.. tuu Sofia tänne mun kainaloon niin aletaan nukkumaan" Aika usein oon nukahtanut heti sen jälkeen..

Päivät on taas menneet eteenpäin, välillä on helpompia päiviä ja voin jo nauraa ääneen ja olo tuntuu helpolta. Sitten tulee taas se ikävä.. Mulla on tapana joka aamu laittaa Sofian muistovitriinin ledilamppuihin valot samalla toivotan Sofialle hyvät huomenet, illalla kun valot sammutan silitän hänen kuvaansa ja toivotan hyvää yötä.. Muuten ei aamu ala oikein ja yö ei tule.

Me ollaan menossa parin viikon päästä Tuuriin koiranäyttelyyn, äiti ja isäpuoli pyysi mukaan. Ollaan koko vkl siellä asuntovaunulla, ihana päästä ihan muualle hetkeksi.. mä aion nauttia siitä viikonlopusta niin täysillä kuin vaan pystyn. Tiedän että samaa mieltä Sofiakin on, meidän pitää koittaa elää eteenpäin ja nauttia niistä päivistä jotka meille suodaan.. mutta saahan sitä ikävöidä silti..

Kirjoitin muutaman uuden runon laitan ne tänne..

 

Unien maa

Maassa unien,

Voimme niityillä juosta ja nauraa.

Nuotin vierestä suuresti laulaa,

Alle raparperin voimme nukahtaa,

lailla linnun lentoon lehahtaa.

Maahan unien,

Teemme aina iloisen retken.

Iltaisin kun silmäni suljen,

saan kanssasi pienen hetken.

Toiveikkaana tien luoksesi kuljen.

*****************

Muistot

Sydämeeni tallennan..

Hymysi niin aurinkoisen,

Silmiesi sinisen katseen..

Suloisen pulleat varpaat..

Kätesi niin pikkuruisen.

Sydämeni tiukasti lukitsen,

tarkkaan muistojani mä vaalin..

niitä koskaan menettää tahdo en.