Onni täytti sunnuntaina 1kk :) Kovasti on poika kasvanut.. painoa on jo 4700g
Jokeltelee ja hääräilee lattialla, ei varmasti mene kauaa kun oppii kääntymään mahalleenkin :) Meillä on ollu melko säätämistä sopivan maidon löytämisen kanssa.. nyt näyttäis että semperin maito sopii koska ollaan nukuttukin muutama yö kunnolla ja kakkakin on normaalin väristä :)
Kimmokin palasi töihin ja elämä alkaa normalisoitumaan..

Mä olen miettinyt että mitä pahaa olen tehnyt eräälle ihmiselle :( Kyllähän sen huomaa jos "seura" ei kiinnosta ja naama vituttaa... en kyllä itse ole tietääkseni mitenkään loukannu tietoisesti mutta siltä nyt näyttää että olen sen tehnyt.. Onnin syntymästäkään ei mtn ole onniteltu vaikka kavereita ollaan ja aikoinaan ihan hyviäkin ystäviä oltiin :( en nyt sitä sano että Onnin syntymästä nyt onnitella pitäisi ja se on joku mittari ystävyydelle.. mutta on tässä muutakin :( en itsekkään ole mikään malli ystävä ole ollut mutta kyllä mä silti elän mukana ja olen onnellinen jos hänelle jotain kivaa sattuu ja päin vastoin myös.. harmittaa kovasti ja surettaa.. en vaan halua kysellä asiasta.. en viitsi häiritä..Jos hän lukee tätä ja tunnistaa itsensä niin haluan pyytää anteeksi jos oikeasti olen loukannut :(

18. pvä on Onnilla eka lääkärineuvola.. ette usko kuinka pelottaa mennä sinne vaikka tiedän pojan olevan terve.. Sofian sairaala kierre alkoi tästä neuvola käynnistä, se on jäänyt takaraivoon liika tiukasti "tällä lapsella on joku perussairaus, lähetän teidät neurologiselle Oyssiin". Kuinkahan kauan näitä etappeja pitää saavuttaa ja yli päästä?? No varmasti sitten kun Onni täyttää 3kk ja 10vpäivää alkaa jo hiukan luottamaan elämään..

Mutta onnellinen olen ja kiitollinen siitä että saimme Onnin <3 <3

Itse en ole vieläkään parantunut siitä leikkauksesta :( perhana kun ottaaki koville.. mutta päivä kerrallaan vaan eteen päin ja hissukseen.. sen kun muistaisikin aina.. :D

Mutta juu.. eiköhän tämä tässä taas ole :) jatketaampa joskus taas kun siihen on aikaa :)