Takana on aika väsyny ja kipeä viikko.. kipulääke annosta nostettiin ja silti tuntuu ettei oikein ole hyvä olla. Väsyttää ja selkä kipuilee enemmän kuin ennen. Öisin heräilen siihen kun yskin tai aivastan unissani, valveilla ollessa olen oppinut tekemään kummatkin niin ettei jalat mene alta. Mutta kun yöllä sattuu yskimään tms. se kipu mikä siitä selkään tulee lamauttaa alavartalon hetkeksi, silmissä mustenee kun sattuu niin paljon.

En mielestäni ollut viimeksi näin kipeä :( nyt kun se kipu on koko alaselässä ja lonkissa se "vammauttaa" niin paljon välillä ettei kykene tekemään mitään. 

Nykyään nämä perjantait ei tunnu samoilta kuin ennen.. tulee vaan semmoinen paskafiilis, että taas perjantai ja taas on yksi viikko takana tätä kaikkea eikä yhtä edelleenkään leikkaus aikaa ole tullut. Pistää väkisinki miettimään, että montakohan viikkoa vielä pitää odottaa pääsyä leikkaukseen.. haluaisin jo päästä toipumaan vaikka tiedän, että se toipumisaika tulee olemaan vaikeaa niin mulle itselle kuin mun perheelle.. mutta sillon ollaan jo paremmalla puolella tätä hommaa ja paraneminen on alkanut.

Tänään paistaa aurinko ulkona, tuli keväinen olo.. sellainen ihana tunne sydämeen, pieni toivon kipinä <3 jospa minäkin vielä joskus kävelen tuolla ulkona lenkillä auringon paisteessa, hymy huulilla.. kivuttomana <3 sitten kun se päivä koittaa tulen nauttimaan ihan kaikesta täysillä.. ajatus saa minut jaksamaan..