Käytiin maanantaina siellä oys.ssa.. musta otettiin kaks eri näytettä.. lapsivesi ja istukka. Henkikökunta oli tosissaan nyt varpaillaan koska ei oo enää vara töskätä kenenkään.. Näytettä otettiin niin plajon että sitä saatiin hiukan Belgiaankin tutkittavaksi.. myös entinen istukka näyte ja meidän DNA lähti Belgiaan. Näytteen otot sattui todella paljon ja tulin aivan järkyttävän kipeeksi :( reissu päätty inhittavasti.. en enempiä halua kertoa kun sen että menetin totaalisesti itsehillintäni ja kontrollin perinnöllisyys lääkärin puheista :(

Nyt odotellaan taas.. tänään soittavat OYS.ta onko eka näyte onnistunut.. puhelin ei vaan soi joten tiedän jo etukäteen mitä se tarkoittaa :( joko järjestelevät keskeytystä kun sikiö oli sairas TAI taaskaan ei olla saatu tuloksia.. solut ei taaskaan monistu.. en usko että ne koskaan mistään näytteestä monistuisivat :( usko on menny ihan kokonaan. En nyt tarkota sitä etteikö näytteen otot oli onnistuneet vaan sitä että jtn häikkää taitaa nyt olla pikkusen ukon soluissa..

Kaikki muut koittavat luoda positiivisia ajatuksia mulle mutta en voi sille mtn kun ne ei uppoa :( sillon ku Sofian oireet alkoivat kukaan ei uskonu että tosi on kyseessä.. ei tietenkään koska eihän vauvat voi olla niin sairaita että kuolevat :( mulla oli todella paha tunne kokoajan ja olin sen tunteen kanssa yksin.. ja tällä hetkellä on ihan samanlainen olo :( tuntuu pahalta..

Mä en ymmärrä mistä mua ja mun perhettä rangaistaan.. miksi just meille sattuu oikeasti tämmöstä.. jtn tämmöstä jota ei yleensä satu :( Miksi meille ei suoda sitä pientä ihmistä joka meiltä puuttuu?? Sofiaaki on kamala ikävä.. mä tiedän että se pieni enkeli on seurannut mua ja muita tämän asian kanssa eläviä.. Sofia ei jätä yksin, mun pieni enkeli <3

Mun pitäis mennä maanantaina töihinki.. en oikeesti tiedä oonko työkykyinen jos en saa tuloksia tänään.. mun ajatukset ei pysy kasassa.. sydän hakkaa ja tulee rytmihäiriöitä, välillä tuntuu siltä että se muljuu kurkussa :( mulla on pinna kireellä, itkettää, ajatus ei kulje mikään ei tunnu onnistuvan.. tänään meinasin yhtäkkiä oksentaa ku tuli joku palanen kurkkuun :( mä en oikeasti voi enää hyvin.

Mä kannan huolta just työasioista ja raha asioista niin paljon että pää meinaa räjähtää tän kaiken muun rinnalla.. mä olen ollu vasta joulukuusta asti töissä, vakituinen olen mutta mitä sitten :( nyt pariin kuukauteen en ole paljoa töissä voinut olla.. mitä ne mulla siellä edes tekee..

Puhelin ei yhä edelleenkään soi.. koitin jo itse soittaa mutta vastaajaan menee :( kahden jälkeen alkaa puhelin tunti..

Pikkunen potkii masussa taas.. mua niin säälittää tuo reppana :( mun pieni ukko niin terhakka ja kaiken keskellä se pieni vaan mennä porskuttaa tietämättä itse yhtään mitään tästä helvetistä mikä on nyt päällä :(

Jään taas odottelemaan..